Sibelius-monumentti

Sibelius-seura järjesti kilpailun säveltäjä Jean Sibeliuksen muistomerkistä 1960-luvun alussa. Tavoitteena oli paljastaa muistomerkki Sibeliuksen syntymän satavuotisjuhlavuonna 1965. Kilpailun voitti Eila Hiltunen (1922–2003) ehdotuksellaan Passio Musicae. Ehdotuksen abstrakti muoto herätti paljon kohua aikana jolloin esittävän ja ei-esittävän taiteen vastakkaisasettelu oli voimakasta. Tilanne ratkaistiin sillä, että Hiltunen lisäsi teoksen yhteyteen Sibeliuksen kasvoreliefin. Suurin osa veistoksen rahoituksesta tuli kansalaiskeräyksestä. Monumentti julkistettiin lopulta vasta vuonna 1967 presidentti Kekkosen ollessa paikalla. Sibeliuksen puistossa, Helsingin Taka-Töölössä sijaitseva veistos on nykyään Helsingin suosituimpia matkailunähtävyyksiä.

Hiltunen oli uranuurtajia hitsaustekniikan soveltamisessa kuvanveistoon. Kallion päälle pystytetty teos on valmistettu haponkestävästä teräksestä ja siinä on yli 600 uniikkia, yhteen hitsattua teräsputkea. Kauempaa katsoessa veistos yhdistyy puiston muotoihin ja kuvastaa samalla Sibeliuksen musiikin luonnonkuvausta.

Sibelius-monumentin osaluonnos Hommage à Sibelius oli Skandinavian paviljongin edustalla Montrealin maailmannäyttelyssä vuonna 1967. Näyttelyn loputtua veistos yhdessä paviljonkirakennuksen kanssa lahjoitettiin Kanadalle. Sittemmin luonnos on hävinnyt alueen uudistustöissä. Myös Pariisissa, Unescon päämajan ja New Yorkissa, YK:n päämajan edustoilla on luonnokset monumentista.

Kuvassa Sibelius-monumentti. Eila Hiltunen, 1967. © Kuva: HAM / Andrei Lajunen