Suomen luonto ja teollisuus taideteoksina

Montrealin maailmannäyttelyssä (1967) haluttiin esitellä Suomen teollisuutta ja luontoa myös taiteen kautta. Suomen osaston suunnittelija Timo Sarpaneva tilasi Uhra-Beata Simberg-Ehrströmiltä (1914–79) näyttelyyn metsäaiheisen ryijyn. Taiteilija Hugo Simbergin tytär, tekstiilitaiteilija Simberg-Ehrström oli modernin taideryijyn uudistaja. Hän suunnitteli Metsä-ryijyä useita kuukausia, suurimpana haasteenaan sommittelun toteuttaminen jättimäiseen mittakaavaan. Ryijyn kutoivat Suomen Käsityön Ystävien kokeneet taidekutojat taiteilijan valvonnassa. Metsä-ryijyn neljän osan kutominen kolme metriä leveissä kangaspuissa kesti kaikkiaan seitsemän kuukautta.

Maailmannäyttelyssä Metsä hurmasi villamateriaalin pehmeydellä ja lämpöisyydellä. Yleisön suosikiksi noustuaan sen ympärille jouduttiin pystyttämään jopa kieltotaulut ja suoja-aidat. Ryijy herätti aikanaan myös kansainvälistä kiinnostusta tiedotusvälineissä. Metsä-ryijy kuuluu HAMin kokoelmaan.

Kuvanveistäjä Laila Pulliselta (1933-2015) tilattiin maailmannäyttelyyn metalliteos. Idea räjäyttämällä muottiin puserretusta teoksesta syntyi avaruusalusten kärkien valmistusmetodista ja keskusteluissa fyysikko Ilkka Laakson kanssa. Teollisuuden alan yhteistyökumppaniksi valikoitui Outokumpu Oy, joka lahjoitti taiteilijalle kaiken teokseen tarvittavan materiaalin sekä työtilat. Valmistaminen vaati tarkkoja suunnitelmia ja ennakkolaskelmia. Ensimmäiset räjäytyskokeilut tehtiin syksyllä 1966. Pullinen työsti Aurinko tunturissa -teosta kaiken kaikkiaan kahdeksan kuukautta. Se koostuu kymmenestä 3 mm:n vahvuisesta kuparilevystä.

Informalismin keinoin Aurinko tunturissa ilmentää luonnonvoimien liikettä, auringonlaskua, Lapin jylhää tunturimaisemaa varjoisine rinteineen ja tuulten muovaamia lumihankia. Reliefi sijoitettiin vuonna 1969 Helsinki-Vantaan lentoasemalle, Seutulan uuteen terminaalirakennukseen.

Kuvassa yksityiskohta Metsä-ryijystä. Uhra-Beata Simberg-Ehrström, 1967. © Kuva: HAM / Hanna Kukorelli