Tuntemattomat olympiavoittajat

Olympialaisten hämärintä historiaa ovat vuosina 1912–48 järjestetyt taidekilpailut, joiden avulla urheilukisojen huomioarvoa pyrittiin kohottamaan maailmanlaajuisesti. Lajeina olivat klassiset taiteen muodot: arkkitehtuuri, kuvanveisto, maalaustaide, kirjallisuus ja musiikki. Kilpailuteosten täytyi olla kilpaurheilun innoittamia ja pääsääntöisesti aiemmin julkaisemattomia.

Suomeen taideolympiamenestystä tuli jo Berliinin vuoden 1936 kisoista, joissa Urho Karhumäki voitti kultaa kirjallisuudessa. Kulttuuripiirien olympiainnostus syttyi todella vasta Lontoon 1948 kisoissa, joissa Suomea edusti taidesarjoissa kymmenen osallistujaa. Menestys oli murskaava: kaksi kultaa, yksi hopea, yksi pronssi ja kaksi kunniamainintaa. Aale Tynni voitti lyriikkasarjan runollaan Hellaan laakeri, ja Kalervo Tuukkanen sai hopeaa orkesterimusiikin sarjassa. Arkkitehtuurissa Yrjö Lindegren voitti Varkauden urheilukeskus -suunnitelmalla, ja monipuolisuusihme Ilmari Niemeläinen, joka osallistui kisoihin myös uimahyppääjänä, voitti pronssia Kemin urheilukeskuksen suunnitelmallaan.

Lindegren suunnitteli seuraavien kisojen päänäyttämön Helsingin Olympiastadionin, ja Niemeläinen kisojen viisiottelussa käytetyn Ahveniston maauimalan Hämeenlinnaan.

Kuvassa tunnettua olympiavoittajaa Paavo Nurmea esittävä veistos. Wäinö Aaltonen, 1925. © Kuva: HAM / Maija Toivanen